Liity blogimme tilaajaksi
Kirjoita sähköpostiosoitteesi niin ilmoitamme sinulle kun julkaisemme uuden artikkelin

Nostalgiset koululaulut

Monille meistä on jäänyt muistiin kouluajoilta lauluja, joita laulettiin musiikin tunnilla ja ne edelleen jostain alitajunnasta muistuvat laulaessa mieleen mm. maakuntalaulut, Kotimaani ompi Suomi, Suojelusenkeli, Soittajapaimen, Kesäpäivä Kangasalla jne. Koululaulut, erityisesti kansakoululaulut kuuluvat vahvasti kulttuuriperimäämme. Ne kertovat suomalaista kulttuurihistoriaa ja samalla ne ovat myös osa laulunopetuksen historiaa.

Kun kansakoulunopettajanseminaari perustettiin Jyväskylään vuonna 1863 oli musiikilla keskeinen merkitys seminaariopinnoissa. Laulunopetuksen tuli olla kansankielistä ja aluksi suurena haasteena olikin suomenkielisten laulujen hankkiminen eli tarvittiin nopeasti uusia koululauluja.

Koululaulujen merkittävimmiksi tekijöiksi nousi P.J. Hannikainen, Aksel Olof Törnudd, Wilho Siukonen ja Martti Hela. Laulusta oli tullut voimakas sivistyksen välikappale sekä oleellinen kasvatustekijä. Laulunopetuksen tavoitteet olivat yhdensuuntaiset kansakoulun yleisten tavoitteiden kanssa.

Laulunopetus oli perussisällöltään hyvin samanlaista koko 1900-luvun alkupuoliskon ja myös ennen 1900-luvun vaihdetta. Laulaminen oli kansakoulussa keskeisin työtapa, koska katsottiin että laulamisella lapsi luontaisesti ilmaisee itseään.

Ensisijaisesti laulettiin opettajan säestäessä harmonilla ja myöhemmin pianolla. Musiikin opettajana toimi ns. sopivin musiikin ammattilainen, kuten kanttori. Tavallinen opetusmetodi oli kuulonvarainen oppiminen. Opettaja lauloi malliksi harmonilla säestäen. Tämän ajateltiin palvelevan parhaiten tuon ajan laulunopetuksen tavoitetta, jonka mukaan oppilaat tuli saada laulamaan puhtaasti, tunteellisesti, heleästi ja yksiäänisesti. Myös sanoihin ja sanomaan kiinnitettiin runsaasti huomiota: sanoja opeteltiin paljon ulkoa ja luettiin tunnilla lukutaidon harjoittelun yhteydessä. Ulkoa opittiin virsiä, isänmaallisia lauluja ja maakuntalauluja.

Virsilaulua pidettiin välttämättömänä, koska virsiä laulettiin jumalanpalveluksissa ja hartaushetkissä ja sillä oli vanhat perinteet koululaitoksessa. Kansakoulua pidettiin kristillisenä kouluna ja virret piti opetella ulkoa. Maallisten laulujen (kansanlaulut ja isänmaalliset laulut) mukaan ottaminen toi myöhemmin vaihtelua ja monipuolisuutta laulun opetukseen. Esimerkiksi maakuntalauluihin on piirtynyt kuvia Suomen luonnosta, historiasta, ihmisistä, työstä ja suomalaisesta sisusta.  Maakuntalauluilla tarkoitetaan Suomen historiallisten ja nykyisten maakuntien kunniaksi sävellettyjä tai tuohon tarkoitukseen myöhemmin valittuja lauluja.

Kun kansakoulunopettaja aikoinaan johti yhteislaulua, hän usein samalla takoi oppilaan päähän samalla uskoa, ahkeruutta ja isänmaallisuutta. Monissa kansankoululauluissa on pieni tarina, joka päättyi opetukseen. Koululaulut ja laulunopetus olivat näin aikansa arvokasvattajia ja nykypäivästä katsottuna heijastelevat hyvin näkyvästi aikansa arvoja ja käsityksiä. Koti, uskonto ja isänmaa olivat kolme keskeisintä pääsisältöä, joiden alle sijoittuivat luonto, työ ja leikki, raittiuslaulut, heimokansat ja kansainvälisyys ja kouluvuoden kierto juhla-aikoineen. Kansakoulu ja koulun juhlat ovat olleet tärkeä juhlaperinteiden välittäjä 1800-luvun opettajaseminaarista lähtien. Laulua ei pidetty enää pelkkänä virkistysaineena koulussa, eikä sille voitu asettaa yksinomaan musiikillisia tavoitteita.

Laulukirjat olivat ns. perinteisiä koululaulukirjoja, kodin yleislaulukirjoja, joista löytyi lauluja elämän eri tilanteisiin ja eri ikäisille – aikansa toivelaulukirjoja. Laulukirjoissa on tapahtunut suuria muutoksia kansakoulun ajoilta siirryttäessä peruskoulun kirjoihin. Kirjojen sisällöissä on siirrytty kansallisista arvoista kansainvälisiin.

Lottamuseolla (Rantatie 39, Tuusula) järjestetään la 10.2. klo 14 alkaen yhteislaulutilaisuus, jonka teemana ovat nostalgiset koululaulut. Tilaisuudessa laulattaa Irja Rättö ja viululla säestää Pauliina Pajala. Vapaa pääsy. Tervetuloa viihtymään Lottamuseolle!

Lähteet:

Ekuri, Satu: Laulutunnista musiikintuntiin. Koulumusiikin sukupolvet 1900-luvun kansan- ja peruskoulussa. Pro-gradu. Jyväskylän Yliopisto 2008.

Kosonen, Erja: Kansakoulujen laulunopetus 1950-60 -luvuilla. Tiivistelmä. Jyväskylän Yliopisto 2012.

Yle uutiset: Kirjaksi kootut kansakoululaulut muistuttavat vanhoista ajoista. 11.9.2008.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kes%C3%A4p%C3%A4iv%C3%A4_Kangasalla

https://savonmaa.fi/article/maakuntalauluja-ja-marttojen-kahvia/

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_maakuntalaulut

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *