Liity blogimme tilaajaksi
Kirjoita sähköpostiosoitteesi niin ilmoitamme sinulle kun julkaisemme uuden artikkelin

Musta Jaana – Viihdytyskiertueiden legenda

Kuva: Musta Jaana eli Ilmi Kauppinen esiintyy Rintamalla / Lottamuseon kokoelmat

Kulttuurilla ja viihteellä oli tärkeä osuus sodassa. Viihde- ja kulttuuritilaisuudet olivat merkittävä osa henkistä huoltotyötä asemasodan aikana. Puolustusvoimilla oli viihdytystoimisto ja viihdytysjoukot, jotka perustettiin jatkosodan alussa. Yhteensä rintamalla nähtiin satoja kiertueita ja tuhansia viihdemaailman eturivin esiintyjiä. Viihdytysjoukot nostivat tunnelmaa rintamalla ja myös ylläpitivät taistelutahtoa.

”Musta Jaana, olen kuullut paljon teistä, laulustanne ja temperamentistanne, mutta todellisuus oli paljon kauniimpi ja täydellisempi”

”Musta Jaana, tumma ja tulinen, useimmille tuttu, kauan kaivattu.”

Näin kuvataan aikalaiskirjeissä ja palautteissa Mustan Jaanan esitystä.

Arkistoaineisto / Lottamuseon kokoelmat

Kuka sitten oli Musta Jaana?

”Musta Jaana tunnettiin paremmin rintamalla kuin kotiseudullaan. Ja tuskinpa onkaan yhtään sotilasta, joka unohtaisi avata radiovastaanottimensa silloin, kun Keravalla vietetään Asemiesiltaa. Siellähän näet esiintyy Musta Jaana. Ja pitää häntä ainakin kuulla, jos ei tällä kertaa näekään, sillä paitsi että Jaana osaa povata ja pelata koripalloa hän osaa myös laulaa”

Musta Jaana oli keravalainen Ilmi Kauppinen, joka harrasti laulua mm. Keravan Väinö Siirilän perustamassa sekakuorossa ja otti myös yksinlaulutunteja. Hän oli myös ennen sotaa päässyt Ateneumiin tekstiilitaidetta opiskelemaan.

Ilmi Kauppinen toimi ensin Lotta Svärd -järjestössä muonituslottana, mutta alkoi sittemmin kulkea joukko-osastoissa viihdyttäjänä mm. sotilassairaaloissa, Punaisen Ristin sairaaloissa, kanttiineissa ja erilaisissa tilaisuuksissa rintamalla sotatoimialueella ja kotirintamalla asevelimiesjärjestöjen illanvietoissa. Joukko-osastoissa oli paljon musikaalista väkeä ja myös ammattitaiteilijoita ja lopulta Ilmille Kauppiselle alkoikin tulla paljon esiintymispyyntöjä, joten muonittaminen jäi toissijaiseksi.

Kuva: Musta Jaana esiintymässä vuonna 1943

Miten Ilmistä tuli Musta Jaana?

Keski-Uusimaan lehtijutussa Ilmi muistelee, että me lauloimme rintamalla ja minulla oli pienoiskortit. Niillä ennustelin porukan jäsenille. Mainilassa kerran, vieressä oli tykistön esikunta ja tulee kapteeni Janne Lindgren ja näkee minut korttipakka levällään ja huutaa: ”Täällähän se Musta Jaana istuu ja korttia lyö” ja siitä se nimi tuli. Minulla oli siihen aikaan aivan musta tukka ja kesä oli harvinaisen aurinkoinen ja naamanikin oli päivettynyt.

Mustan Jaanan laulu ja tanssi tempasivat mukaansa. Hän esiintyi mustalaisen asussa, unkarilaisessa puvussa tai lottana. Kulloinenkin rooliasu määräytyi ohjelmiston mukaan. Hän oli saanut unkarilaiselta kirjeenvaihtotoverilta ennen sotia unkarilaisen kansallispuvun kaavat, josta sitten tehtiin esiintymisasu. Unkarilaiset laulut olivat myös hyvin suosittuja.

Lähteet:

Keski-Uusimaa 27.4.2002: Kulttuurilla ja viihteellä oli tärkeä osuus sodassa. Näin syntyi legendaarinen Musta Jaana.

Hopeatorvet. Asemiesiltojen ja toivekonserttien lukemisto. 1943 -nro. 50.

Sotaveteraani -lehti 2/18, s. 14

Lottamuseon kuvakokoelmat ja asiakirjakokoelmat.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *