Muodikasta rantaelämää…

KL vuosi 1930 No 12 kuva rajattu

Suurta huolta naisille aiheuttivat kesakot, jotka olivat melkoinen kauhistus vaaleille kasvoille. Kaikki keinot olivat sallittuja niiden häivyttämisessä. 1900-luvun alun kesinä mainostettiin paljon kesakkovoiteita, joiden tarkoitus ei ollut edistää ruskettumista vaan päinvastoin estää pisamien syntyminen ja tummuminen.

Varsinainen ruskettuminen tuli muotiin pian ensimmäisen maailmansodan päätyttyä. Monet ovat syyttäneet ilmiöstä muodinluoja Coco Channelia, joka huomasi päivettyneensä vietettyään ranta- ja purjehduslomaa Cannesissa. Sen seurauksena hän loi ruskettumisesta muoti-ilmiön Hollywoodiin. Pian filmitähdet nähtiin poseeraamassa ruskettuneina uima-altaidensa äärellä ja muoti levisi nopeasti kaikkialle maailmaan.

Ruskettunutta ihoa alettiin samalla pitää terveyden merkkinä, kertoihan se ulkona puhtaan luonnon helmassa vietetystä ajasta. Yleisesti uskottiin, että vain terveet ihmiset ruskettuvat, sairaalloiset pysyvät liidunvalkoisina, vaikka kuinka istuisivat rannalla. Ennen niin välttämätön vaalea ja kalpean kuulas iho alkoikin muodikkuuden sijaan viestittää kivuliaisuudesta, velttoudesta – ja myös tuberkuloosista, aikakauden pelätystä taudista.

Diamond aurinkovoide

Asiantuntijat osasivat jo epäillä ultraviolettisäteilyn olevan vaarallista, mutta nykyisten aurinkovoiteiden kaltaista suojaa eivät varhaiset aurinkoöljyt antaneet. Varsinaisesti ensimmäisenä suurelle yleisölle tarkoitettuna auringonsuojavoiteena on pidetty Garnierin Ambre Solaire –merkkistä voidetta, jonka valmistus alkoi Ranskassa 1930-luvun alkupuolella. Myös Suomessa mainostettiin 1930-luvun lopulla ainakin Nivean uusia aurinkovoiteita, joilla jo oli UV-säteilyltä suojaava vaikutus.

Vuonna 1937 esiteltiin Kotiliedessä tulevan kesän rantamuodin trendikkäintä uutuutta, tuulihilkkaa. ”Tuulihilkka jatkaa viimekesän huivimuotia ja ohuesta kankaasta toteutettuna tälle mallille ennustetaan suurta tulevaisuutta ensi kesänä.”

Tuulihilkka

Tuulihilkka II

Tuulihilkka valmistetaan yhdestä kappaleesta, jonka pituus on 60 cm ja leveys 44 cm. Tässä on sitten kangasta jo saumavarojakin varten. Huolittele kankaan reunat siksak -ompeleella. Tee yksinkertaiset taitokset kappaleen lyhyihin päätyihin ja ompele ne suoralla ompeleella. Taita nauhakuja kappaleen toiselle pitkälle reunalle ja ompele suoralla ompeleella. Taita kappale pituussuunnassa kaksin kerroin ja ompele oikeat puolet vastakkain takasauma. Pujota lopuksi kaunis nauha nauhakujaan.

dav

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *