Liity blogimme tilaajaksi
Kirjoita sähköpostiosoitteesi niin ilmoitamme sinulle kun julkaisemme uuden artikkelin

Matkamuistoja

Kuva: Turisti on voinut ostaa Suomesta matkamuistoksi esimerkiksi perinteisen puukon tai puutarjottimen. Suomen maakuntia esittelevä tarjotin on 1930-luvulta. Lottamuseon kokoelmat.

Lomamatkan virkistävyys ulottuu pitemmälle kuin varsinaisiin lomamatkapäiviin. Loman suunnittelu ja lomakokemusten muistelu valokuvien, postikorttien, matkamuistojen, tuliaisten tai lomalla omaksuttujen uusien ruokalajien muodossa pitkittävät loman vaikutusta.

Tapa kerätä matkamuistoja ulottuu monen sadan vuoden taakse. Eurooppaa 1700-luvulla kiertäneet Grand Tour -matkailijat sisustivat kotejaan matkalla kerätyillä, tunnettuja kohteita esittävillä maalauksilla, viivapiirroksilla ja veistoksilla.

Matkailijalle oli alusta asti tärkeää, että matkamuistossa kuvattu maisema oli tunnistettavissa. Tietyt standardimaiset tavat kuvata kuuluisia maisemia ja nähtävyyksiä syntyivät jo varhain. Suosittuja kohteita olivat rauniot, kirkot, palatsit, ratsastajapatsaat, pittoreskit kaupunkikuvat, kauniit luontokohteet, eksoottiset eläimet ja alkuperäiskansat erikoisine asuineen ja käyttöesineineen. Teollisesti tuotettuina samat nähtävyydet siirtyivät postikortteihin, miniatyyreihin, koriste-esineisiin ja monenlaiseen turistirihkamaan.

Mihin ihminen sitten tarvitsee matkamuistoja? Turismin tutkijoiden mukaan matkamuistoja ostetaan sosiaalisen arvostuksen hankkimiseksi. Matkailu on yksi tärkeimmistä keinoista oman identiteetin ja statuksen määrittelyssä. Matkamuisto kertoo, että olemme nähneet maailmaa. Matkamuisto voi kertoa myös persoonallisuudestamme: viihdymmekö luonnossa vai kaupungeissa, olemmeko kiinnostuneita kulttuurista vai elämyksistä, matkustammeko yksin, kaksin, perheen kanssa vai ryhmämatkoilla, suosimmeko lähi- vai kaukokohteita, etsimmekö matkoilta seikkailuja ja harrastusmahdollisuuksia vai kaipaammeko rauhaa ja lepoa.

Uusia tapoja erottua matkailijana syntyy ja kehitetään jatkuvasti. Myöskään matkamuistotuotteille ja niiden kehittelylle ei näy loppua. Esineiden epäaitous (Made in China) tai tyylittömyys eivät haittaa: mahdollisimman kliseisen tai oudon esineen ostamisessa voi olla jopa oma hauskuutensa.

Kuva: Venetsia-huiviin on kuvattu klassisen kaupunkimatkakohteen päänähtävyydet. Laatu ja käyttökelpoisuus eivät ole matkamuiston tärkein ominaisuus. 1970-luvulla hankittua huivia ei ole koskaan käytetty, koska huivin värit ovat sameat ja kangas liukas. Kirjoittajan kokoelmat.

Kuva: Pariisin maailmannäyttelyä varten vuonna 1889 rakennetusta Eiffelin tornista tuli heti valmistumisensa jälkeen Pariisin symboli. Moni suomalainen omistaa Eiffel-tornin muotoisen hajuvesipullon, avaimenperän tai magneetin. Eiffel-torni -magneetti on matkamuisto 2010-luvulta. Kirjoittajan kokoelmat.

 

Kuva: Suomalaisten kotien ikkunalaudoilla ja kukkaruukuissa lienee melkoinen määrä pyöreitä tai erikoisenmuotoisia kiviä, jotka on kerätty ihan itse Etelä-Euroopan aurinkorannoilta. Kauniit kivet auttavat muistamaan ja aistimaan etelän auringon. Kirjoittajan kokoelmat.

 

Kuva: Tuusulassa sijaitseva Lottamuseo kuuluu kulttuurihistoriasta kiinnostuneen matkailijan tai nostalgiamatkailijan käyntikohteisiin. Museosta on voinut ostaa matkamuistoksi 2010-luvulla esimerkiksi Syvärannan Lottamuseo -magneetin. Lottamuseon kokoelmat.

Kuvat: Viro ja Saksa olivat suomalaisten suosimia matkakohteita ennen viime sotia, niin kuin ne ovat taas nykyaikana. Pieni nahkalompakko on matkamuisto Tallinnasta 1930-luvun alusta. Kukkakoristeinen kirjanmerkki on muisto Saksan-matkasta kesällä 1944. Lottamuseon kokoelmat.

Kuva: Osa ihmisistä matkustaa maailmalla suurten urheilu-, konsertti- ja festivaalitapahtumien perässä. Helsingin olympialaisten lippu vuodelta 1952. Lottamuseon kokoelmat.


Kuva: Monelle suomalaiselle Helsinki edusti 1930-luvulla kokemusta suurkaupungin humusta.Helsinki-postikortti vuodelta 1937 on Lottamuseon kokoelmista.

Lähteet:

Matkailijan ihmeellinen maailma. Matkailun historia vanhalta ajalta omaan aikaamme. SKS 2004.

Oksanen Annukka: Lomaminä hurmaantuu batiikkihuiveista. Helsingin Sanomat 22.4.2006

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *