Lotat ja Pikkulotat juhlivat Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä

Kahvit verkkokoko II

Lotta Svärd Säätiön järjestämään Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaan oli kokoontunut eri puolelta Suomea runsaasti entisiä Lotta Svärd -järjestöön kuuluneita Lottia ja Pikkulottia. Yli satapäisestä joukosta hieman alle puolet olivat entisen Lotta Svärd -järjestön jäseniä.

Juhla järjestettiin Helsingissä Hotelli Arthurin juhlasalissa, jolla on pitkä ja maineikas historia. Melpomene-kvartetti toivotti suuren juhlavierasjoukon tervetulleiksi mm. Oskar Merikannon sävelin. Hienostuneen juhlan juonsi tyylikkäästi Vappu Pimiä.

Lotta Svärd Säätiön hallituksen puheenjohtaja Pirjo Björk toivotti yleisön tervetulleeksi ja kertoi Lotta Svärd -järjestön historiasta ja toiminnasta. Hän esitteli myös Lotta Svärd Säätiön avustus- ja kuntoutustoimintaa, joka kohdentuu nimenomaan Lottiin ja Pikkulottiin. Puheessaan Björk myös hahmotteli säätiön tulevaisuuden painopisteitä.

Juhlaan oli saatu presidentin kansliasta Rouva Jenni Haukion tervehdys. Haukion tervehdyksessä korostettiin suomalaisten naisten vahvaa roolia yhteiskunnan toimijoina niin sodan kuin rauhan aikana. Naisten kantama vastuu ja toiminta antavat nykypolville esimerkin, jota seurata. Haukio esitti kiitoksensa Lotta-sukupolvelle ja toivotti mitä parhainta itsenäisyyden juhlaviikkoa.

Mieskuoro Viipurin Lauluveikot kosketti voimakkaasti juhlayleisöä esittämällä Sibeliuksen Finlandian ja Kalervo Hämäläisen Veteraanin iltahuudon.

Kuoro verkkokokoII

Lotta Svärd Säätiön toiminannajohtaja Tarja Björkling-Pakarinen julkisti vuoden 2018 Lotaksi Airi Niemisen Kouvolasta. Nieminen toimi Lottajärjestössä lääkintälottana sodan aikana. Nieminen piti liikuttavan kiitospuheen, jossa hän kertoi lapsuudestaan hyvin isänmaallisessa perheessä. Hän kertoi, kuinka sota konkretisoitui hänelle sotasairaalassa työskennellessä. Sodasta ei kuitenkaan puhuttu sodan karmauksien keskellä. Ankarat rauhanehdot lannistivat, mutta toisaalta sisuunnuttivat tarttumaan arkeen ja selviytymään – jälleenrakennuksen vastuun kantoivat kaikki suomalaiset. Lapsuudessa omaksutut arvot: koti, uskonto, isänmaa, ovat kantaneet Airia koko elämän. Lotta-aikaiset muistot ovat kaikkein arvokkaimpia.

Airi Nieminen verkkokoko

Juhlassa pääpuheen piti lehdistöneuvos Jyrki Vesikansa. Hän käsitteli puheessaan Suomen itsenäistymisprosessia, kuinka autonomian aika loi pohjan itsenäiselle valtiolle ja miten Venäjän vallankumoukset sysäsivät alulle itsenäistymisen. Naisilla oli jo tuolloin merkittävät rooli, mutta sitä ei juuri historian kirjoituksessa oteta esiin. Vesikansa otti esimerkeiksi Ellen Svinhufvudin, joka seurasi miestään karkotusmatkalle Siperiaan sekä Saara Rampasen ja Ruth Munckin, jotka seurasivat jääkäreitä koulutukseen Saksaan.

Juhlassa kuultiin lisäksi Raili Malmbergin kirjoittama runo Minun isänmaani Suomen Lottaperinneliiton hallituksen puheenjohtajan Kaija Vesalan lausumana. Lottamuseon opetuksen ja kehittämisen asiantuntija Susanna Koski julkisti Lottagallerian, johon on koottu lakkautetun Lottajärjestön jäsenten henkilötarinoita. Lottagalleria elämäntarinoiden kautta avautuu kuva Lotta Svärd -järjestön monipuolisesta toiminnasta ja sen merkityksestä yksilölle sekä yhteiskunnalle.

Lottien ja Pikkulottien itsenäisyyden 100-vuotisjuhla päätettiin komeasti Maamme-laululla sekä juhlavalla kahvitilaisuudella.

Kahvit verkkokoko II

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *