Liity blogimme tilaajaksi
Kirjoita sähköpostiosoitteesi niin ilmoitamme sinulle kun julkaisemme uuden artikkelin

Liperi eli lipstikkasuola

Liperi (Levisticum officinale) tunnetaan kansanomaisella nimellä lipstikka.
Lipstikka on alun perin kotoisin Länsi-Aasiasta, ja Euroopassa sitä on kasvanut jo antiikin ajoista lähtien.
Se on monivuotinen, kasvupaikaltaan vaatimattomassa, suht kuivassa ja hiekkaisessa maassa viihtyvä jopa parimetriseksi kasvava suuri pensas.
Kasvin paras satokausi ajoittuu loppukesään, elokuulle. Nuoria alkukesän lehtiä toki kannattaa hyödyntää esimerkiksi herkulliseen lipstikkakeittoon. Tällöin maku ei ole vielä niin voimakas, kuin loppukesän kasvustoissa.

Suomessa lipstikka on kuulunut vanhojen puutarhojen peruskasveihin hyvin pitkän aikaa.
Suomessa lipstikka oli suosituimpia lääkekasveja 1700-luvulla. Yrtillä on hoidettu ilma-, ruoansulatus- ja suolistovaivoja sekä pitkittynyttä yskää.
Juuresta valmistettiin myös teetä, jolla helpotettiin jalkojen turvotusta, koska kasvilla on nesteitä poistavia ominaisuuksia. Lapsenpäästäjät hyödynsivät lipstikkaa sen supistuksia lisäävien ominaisuuksien vuoksi.
Tästä syystä raskaana olevien on syytä välttää lipstikkaa suurissa määrin.
Aikoinaan uskottiin lipstikan tuovan onnea myös karjan terveyden suhteen,
minkä vuoksi se liki jokaisesta vanhakantaisesta hyötypuutarhasta löytyikin ja löytyy edelleen.

Lipstikkaa voi käyttää tuoreena tai kuivattuna, siitä käy jokainen kasvinosa hyötykäyttöön.
Omassa keittiössäni aivan ehdottomaksi suosikkituotteeksi on noussut lipstikkasuola.
Sen tekeminen on helppoa ja erittäin palkitsevaa.
Et tarvitse kuin kuivattuja liperinoksia, suolaa ja morttelin.

Lipstikkasuola
Riivi kuivatuista lipstikan oksista lehdet irti ja laita mortteliin.
Lisää mortteliin 1 osa lehtien määrästä merisuolaa.
(eli 2 osaa lehtiainesta ja 1 osa suolaa)
Hienonna lehdet ja suola.
Kaada vihersuola ilmatiiviiseen purkkiin, josta käyttö helppoa.
Näin näppärästi ja yksinkertaisesti valmistuu loistava maustesuola.

Varret joista lehdet on riivitty, voi hienontaa veitsellä pieneksi ja käyttää pata -tai keittoruokiin.
Ruokiin, jossa saa kypsyä hiljalleen pehmeäksi muiden pitkään haudutettavien ainesten kanssa.

 

 

 

 

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *