Kylpyvasta eli vihta

 

mdeKun koivunlehdet nyt kesäkuun lähestyessä loppuaan ovat levinneet täyteen laajuuteensa, mutta oksien latvat ovat norjia ja lauhkeita, on aika ryhtyä tekemään kylpyvastoja seuraavaa talvea varten. Hyvä on huomioida, että ”karkealuontoinen” rauduskoivu on sopivampi kuin hieskoivu, josta tulee kovasti liukas ja tehoton vasta. Sillä kun rauduksisella vastan ”runteleella” löylyä hämmentelee ja nahkaansa piiskaa, niin kyllä ”kutka” on kärkäs lähtemään. Ja ellei se piiskausta tottele, niin varmasti tokenee, kun vastalla kaksin käsin hankaa.

Rauduskoivusta siis taitellaan suuret määrät lehtineen olevia varpuja. Puiden latvavarvut, joita moititaan ”koviks pökelöeks”jätetään tavallisesti kuitenkin paikoilleen, sillä ne antaisivat kylpijälle varsinaisen selkäsaunan.

Osa vastoista tehdään erikoisen pieniksi lastenvastoiksi, joilla voidaan kylvetellä myös sianporsaita, vaikkakaan pikku porsaat eivät aina käsitä saunan suloutta, vaan saattavat kovilla kynnen puikkareillaan raapia kylvettäjäänsä.

"Kenttäkeittiön ""possu"""Vastat on kuivattava rutikuiviksi, jotta ne säilyisivät talven yli. Tätä varten ne yhdistetään pareiksi, jotka sitten ripustetaan seipäillekuivumaan ulkorakennuksen orsille. Kun kesäinen tuulenhenki on niistä puhunut kosteuden pois, viedään ne säilytykseen latoihin.

Valmistettavien talvivastojen lukumäärä riippuu tietysti perheen suuruudesta. Eräälle 6-henkiselle perheelle tehtiin kerran 150 vastaa. Kolmeasataa vastaa pidetään aika isona määränä ja samalla kookkaan talouden merkkinä.

Paitsi omaa tarvetta varten tehdään kylpyvastoja myös ansaitsemistarkoituksessa. Mökkiläiset tekevät niitä isäntätaloihinsa ja saavat maksuksi kokonaisen pennin kappaleelta. Myöhemmin talvella vastaparin hinta saattaa nousta jopa 5 penniin.

Kesäiset iltavastat, jotka tehdään useasti juuri saunaan lähdettäessä, otetaan aina kasvavista puista. Eikä silloin välttämättä kaivata koivua, kelpaa myös harmaaleppä, josta saadaan tilapäisluontoinen lepänlehtivasta.

davPerin oudolta mahtaa monesta lukijasta tuntua, että kylpijät joskus rapsivat ruumistaan havuvastoilla, joko katajasta tai petäjästä saaduilla. Mutta niin mahdottoman piikkikimpun näköinen kuin esimerkiksi katajavasta onkin, on kuitenkin tosiasia, että taitavalla käsittelyllä ja kärsivällisellä hauduttamisella siitä saa lauhkean ja miellyttävän saunaystävän.

Kylpyvasta, joka on tulen tuttu ja kiuaskivien koskettelema, kelpaa moniin taikojentekijän hommiin, joiden tarkoituksena on sairauden estäminen tai poistaminen taikka tunne-elämään vaikuttaminen. Syyhy esimerkiksi jätetään mukavasti saunaan siten, että vastalla kolmesti pyyhkäistään ihoa ja samalla komennetaan ”Jeä tähän saanaan!” Ja sinne se jää, ainakin sen mielestä, joka siihen temppuun uskoo. Josko joku kolotuksesta kärsii, voi hän tehdä itselleen kylpyvastan, johon on kerätty joukkoon nokkosia eli viholaisia. Näin syntyy viholaisvasta. Ehkäpä se polttaa sen verran, että kolotus ainakin hetkeksi unohtuu.

M:n sauna rannassa, neiti M. veneess�Monia hyviä saunapalveluksia tekee siis kylpyvasta ihmiselle. Mutta ei se saunasta selvittyään vielä jouda virattomaksi. Lakaisuluutana se voi vielä pitkään jättää puhdasta jälkeä lattioille.

Nostalgiset Naiset toivottavat Hyvää Juhannusta lukijoilleen!

Kotiliedelle kirjoittanut Filosofian maisteri Ahti Rytkönen, julkaistu Kotiliedessä No 13 vuonna 1931.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *