Elämää opiskelijabudjetilla 1940-luvun puolivälissä…

Omista tuloista ja menoista pidetty kirjanpito ja veroilmoituksessa lueteltu irtaimisto kertovat konkreettisesti, millaista arkea tiettyyn yhteiskunnalliseen asemaan kuuluva henkilö on elänyt tiettynä historiallisena aikana. Tarkastelkaamme lähemmin opiskelijatytön arkea Suomessa vuosina 1944-45, opiskelijan itsensä täyttämän veroilmoitusluonnoksen ja tilivihkon merkintöjen avulla.

Helsinkiläinen Hilkka K. oli valmistunut ylioppilaaksi vuonna 1938. Sen jälkeen hän oli työskennellyt toimistoapulaisena. Jatkosodan aikana Hilkalla oli useita lottakomennuksia. Viimeisin niistä päättyi kesällä 1944 lyhyeen, sairastumiseen komennuspaikassa sairaalassa kurkkumätään. Hilkka oli toipunut taudista vasta marraskuussa 1944, jolloin sota oli päättynyt. Hilkka palasi tuolloin opintojensa pariin. Saksankielentaitoisena hän oli ollut vuosina 1942-1943 lääkintälottana saksalaisessa sotasairaalassa, missä hän oli toiminut hammaslääkärin apulaisena. Lääkärin ammatti oli alkanut kiinnostaa, ja. syksyllä 1943 Hilkka oli aloittanut fysiikan ja kemian opinnot Helsingin yliopistossa.

Kuva: Naisen lompakko. Lotan käyttämä kulunut lompakko ei ole kuulunut tekstissä mainitulle henkilölle, mutta se kertoo merkityksestä, joka rahakukkarolla ja omalla rahalla oli naisen arjessa 1940-luvulla. Lompakossa on talkoomerkkejä. Se on ollut omistajalleen tärkeä ja intiimi arjen esine.

Hilkan luonnostelemasta veroilmoituskaavakkeesta omaisuuden luovutusveron määräämistä varten vuoden 1944 osalta käy ilmi, että lukuisten opiskelijoiden ja muiden helsinkiläisten tavoin Hilkka asui kalustetussa vuokrahuoneessa. Asuntopula ja asumisen ahtaus olivat vaikea ongelma erityisesti isoissa kaupungeissa sotien aikana ja sodan jälkeen. Hilkalla ei ollut opiskelijaboksissaan omia huonekaluja. Vuode- ja liinavaatteita oli yhden ihmisen tarpeiksi: patja, täkki, huopa, neljä lakanaa, kaksi tyynyliinaa ja kuusi pyyheliinaa. Opiskelijatytön astiakaapista löytyivät kattila, paistinpannu, neljä lautasta, maitokannu, kuusi paria kuppeja, neljä lusikkaa, yksi veitsi ja yksi haarukka, mutta tilikirjansa merkinnöistä päätellen (”aamiainen”, ”lounas”, ”päivällinen”) Hilkka söi lämpimät ateriansa ruokalassa tai maksoi aterioistaan vuokraemännälleen. ”Ammattikirjallisuutta” Hilkalla oli neljä kirjaa ja 28 ”romaania”. Vaatevarastoon kuului takki, pukuja, hattuja, kenkiä ja alusvaatteita. Erikseen on mainittu kaniturkki, joka oli sota-aikaan arvokas sijoitus. Koruja oli yksi, kultasormus.

Hilkka on pitänyt kirjaa tuloistaan ja menoistaan touko-kesäkuussa 1944 ja marraskuusta 1944 helmikuuhun 1945. Katkos heinä-lokakuussa 1944 johtuu lottakomennuksella, sairaalassa ja toipilaana olemassaoloajasta. Kirjanpito on pienessä sinisessä ruutuvihossa.

Toukokuun 1944 merkintöjen mukaan Hilkka eli lainalla, jota oli 2500 markkaa kuukautta kohden. Siitä suurimman osan veivät toukokuussa 1944 vuokra (500mk) ja henkivakuutus (645 mk). Pieniä summia kului päivittäin välipala- ja aamupalatarpeisiin kuten maitoon, pullaan, kahviin, voihin, marmeladiin ja kekseihin. Aamiaiset, lounaat ja päivälliset on merkitty erikseen. Ne maksoivat 7-15 markkaa/ateria. Säännöllisesti rahaa meni myös ”raitsikkalippuihin” ja ”asemasiltalippuihin”, puheluihin, postikortteihin, postimerkkeihin, tupakkaan ja tulitikkuihin.

Hygieniamenoja olivat sauna, kampa, hammasharja, hammastahna sekä puuvanu, lääkekuluja ”mensislääke” ja vaatetusmenoja pesupulveri, pyykki, napit, kengännauhat ja puseron korjauttaminen ompelijalla. Hilkka oli ostanut kesäksi myös uudet puukengät, jotka maksoivat 155 mk. Virkistykseen ja sosiaalisiin rientoihin kuuluivat kirjaostokset, häälahjat ja tuliaiskukat. Toukokuun lopussa Hilkka oli lähettänyt lisäksi kaksi onnittelusähkettä.

Opinnoista ja opiskelijaelämästä koitui niistäkin kuluja. ”Fyssan tenttiin” meni toukokuussa satanen ja ”kemian töihin” 120 mk. Maksettavana oli myös osakunnan jäsenmaksu. Lisäksi piti ostaa vihko, pyyhekumi ynnä muuta pientä tarviketta. Kuukauden lopussa saldo oli kuitenkin plussan puolella.

Rauhanaikaan siirtyminen syksyllä 1944 ei muuttanut ratkaisevasti Hilkan arkea. Lukukausien välillä opiskelija saattoi ansaita käymällä työssä. Hilkka oli vuodenvaihteessa 1944-1945 toimistotyössä ja sai tammikuussa 1945 palkkaa 1500 mk. Joulukuussa 1944 menoja oli ollut hieman tavallista enemmän. Hilkka oli ostanut joululahjoja ja käyttänyt jouluruokiin 250 markkaa. Hän oli hankkinut naulakon, pyjaman ja huulipunan ja käynyt uimahallissa, elokuvissa ja joulukirkossa (”kolehti 2 mk”). Tammikuun 1945 menosarakkeessa oli merkintöjä ”jätskin” ostamisesta ja käynneistä ”Fasulla” (Fazerin kahvilassa). Tammikuussa 1945 Hilkka oli viettänyt syntymäpäiviään (kulut 500 mk) ja ostanut puseron ja villahousut. Opintokuluja olivat olleet tentti (100 mk) ja joku osakunnalle suoritettu maksu (15 mk).

Opiskelijatytön elämä ei kaiken kaikkiaan vaikuta erityisen ankealta, vaikka pula-aikaa elettiin ja opiskelijan budjetti oli rajallinen. Yliopisto-opiskelijat olivat monella tapaa hyvässä asemassa yhteiskunnassa. Lainaa saattoi ottaa, koska töitä akateemisille kansalaisille oli varmasti tiedossa. Osakuntaelämä, ystäväpiiri ja kaupunkiympäristö tarjosivat monipuolisia vapaa-ajanviettomahdollisuuksia ja sodanjälkeinen avioitumisinto takasi sen, että hääjuhlia oli tiuhaan.

 

 

 

 

 

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *