Päteekö palttuun sanonta, että rakkaalla lapsella on monta nimeä. Rössy, veririeska, prettu, verivanukas, kampsu, kisko, leppärieska, kampsu, rössö, lepäkäs.
Lapsuuskodissani, mummolassa puhuimme ihan vain veripaltusta. Nimeäminen on maakunta -ja pitäjäkohtaista. Omat juureni ovat äitini suvun puolelta vahvasti uusmaalaiset, ripauksella Hämettä… Lue koko artikkeli →

Ihana vuodenaika. Saa taas kerätä omasta puutarhasta omenoita. Hilloketta keitellessäni olikin aikaa ideoida ja kaivella mielen kovalevyltä sisäistä reseptiarkistoa. Mitähän hauskaa pyöräyttäisi kahvin kanssa?

Pakastimessa oli joutilas käyttämätön paketti lehtitaikinaa. Siitähän syntyy vikkelästi omenastruudeli, vaikkakaan ei ihan virallinen ja oikeaoppinen.… Lue koko artikkeli →

Kesä on parasta aikaa valmistaa hellepäivien herkkujuomaa. Omasta puutarhasta löytyy vihantaa vaikka ja minkälaista. Ennen vanhaan ja varsin pula-aikana kaikki teeainekset kerättiin luonnosta, koska teetä ei yksinkertaisesti ollut lainkaan. Tämä ei ole huonompi ajatus vaikkemme nykypäivinä pulasta ja puutteesta ruokapuolella… Lue koko artikkeli →

Asiat monesti lähtevät tarpeesta liikkeelle, kuten tämäkin. Ajatuksen alulle laittajana leivänleivonta tuokioon, toimi rakas siippani. Hän nimittäin iltana muutamana, istuessamme iltapalapöydässä haikaili vanhan Fazerin kestileivän perään. Sitäpä kun ei kuulemma enää mistään löydä ja juuri se tietty leipä oli hänen… Lue koko artikkeli →

Kesäkeitto on oikeasti todella hyvää, kun sen taiten valmistaa. Sen olen nyt aikuisiällä huomannut. Lapsena muistan olleeni aivan toista mieltä tämän ruuan maukkaudesta. Asiaan toki vaikuttaa nykyisin se, että teen ihan omaan makuuni mukautuvaa kesäkeittoa, johon tulee punaista maitoa (mieluiten… Lue koko artikkeli →

Tarkan markan emännille ja isännille koittaa keväänkorvalla onnen ajat. Luonnon antimia, eli villivihanneksia, hortaa keräämällä saa mainiosti täydennystä ruokaympyrään, ja aivan ilmaiseksi. Vaivannäkö on ainoa kuluerä hortaa hyödynnettäessä.

Keräilyssä huomioitava seikka kuten marjastuksessa ja eritoten sienestyksessä on lajituntemus. Keruussa on… Lue koko artikkeli →

Klimppisoppa, kokkarekeitto. Nämä ovat vain muutamia nimiä, mutta rakkaalla lapsellahan niitä on tunnetusti monta.

Klimppisoppa on tiettävästi saapunut jo 1800 luvun loppupuoliskolla ruokakulttuuriimme herraskartanoiden kautta kulkeutuen rahvaan pöytiin monina eri versioina. Talonpojilla ei ollut rahkeita valmistaa klimppisoppaa niin prameista aineksista… Lue koko artikkeli →

Keittelin iltaselle ruispuolukkapuuroa. Perinteisen mämmin ystävä kun en ole, niin muistin ihanan vanhanajan marjamämmin. Pitkään aikaan en ole koko mämmiasiaa edes ajatellut, liekö ruispuolukkapuuron keittely kirvoittanut muistot mieleeni, kun kumpaisessakin on täsmälleen samat raaka-aineet. Valmistuskaan ei poikkea kuin kypsennyksen osalta.… Lue koko artikkeli →

Keväiset hanget innostavat ulkoilemaan ja  retkeilemään luonnossa. Mitä ottaisi välipalaksi että jaksaa? Aivan mainio reissueväs on itsetehty ” puhtipatukka”, joksi kutsun omatekoista energiapatukkaa.

Perusmassaan saa hyvin hukutettua aamupuuron tähteet, itseasiassa mikä tahansa puuro sopii käytettäväksi. Henkilökohtaisesti suosin rikotuista ohrasuurimoista… Lue koko artikkeli →

Silakkalaatikkoa sotaväessä on kutsuttu ihan syystä piikkilankaesteeksi. Laatikkoon tuolloin nimittäin käytettiin suolasilakka liotettuna, siis kokonaisena. Pitkällä kypsennysajalla silakan ruodot (kalan luut) saatiin pehmeiksi, mutta olihan niissä silti pureksittavaa. Parempaan versioon silakat perattiin fileiksi, kuten nykyisin suositaan.

Onhan se minunkin mielestäni… Lue koko artikkeli →

Hävikkiruoka on suuren yleisön keskustelunaiheena ja sen määrää kaikki kovasti yrittävät tahoillaan pienentää. Tässä on oiva vinkki aiheeseen liittyen!

Seuraavalla kerralla kun valmistat perunamuusia itse, niin kuoria ei kannata heittää bioastiaan. Niistä saa vähällä vaivalla valmistettua makoisia sipsejä, jotka ovat… Lue koko artikkeli →

Ruoan arvostus on noussut. Kierrättäminen niin kulutustavaroissa kuin ruokatarpeiden osalta on vallitseva trendi. Hävikkiruokaan suhtaudutaan arvostavasti niin kodeissa kuin
suurtaloudessakin.

Pula ja sota-aikana kierrättäminen ja ruokatähteiden uusiokäyttö oli pakon sanelemaa. Nykyarjessa se tuo toki myös mainittua kustannustehokkuutta, mutta on myös… Lue koko artikkeli →

Rättänä tunnetaan paremmin Pohjois-Savon maakunnan ruokaperinteessä. Savolaiselle ei tarvitse avata rättänä -sanan sisältöä, mutta näin eteläsuomalaiselle ihmiselle, ei sana itsessään kerro yhtään mitään, saati jos kyseessä turisti. Olen kokenut valtavan hauskoja kohtaamisia vieraskielisten asiakkaiden kanssa aiheen tiimoilta. Tai sanoisinko että,… Lue koko artikkeli →