Kuva: Lottamuseon kokoelmat – Vappujuhlat Syvärannassa (samalla tontilla Tuusulan Rantatien varressa sijaitsee nykyään Lottamuseo)

Tämä mainio juoma juhlistaa niin isojen kuin pientenkin vapun, joskaan sitä ei kerrota pilteille, että väri on nokkosesta peräisin. Tämä tieto saattaisi perin vaikuttaa liian terveellisen… Lue koko artikkeli →

Paperimestari Salmisen perhe kokoontuneena kahvipöydän ääreen. Vanhimmat veljekset rouvineen.

Monesti puhutaan sukujen siirtoresepteistä, kun reseptit kulkevat perintönä äideiltä tyttärille ja aina eteenpäin sukupolvelta toiselle. Reseptit muokkaantuvat aikojen saatossa omien makumieltymyksiemme mukaan ja usein niillä valmistetut tuotteet tuovat mieleen lapsuuden maisemat.… Lue koko artikkeli →

Rex-kakku tuo varmasti monelle makumuistoja mieleen. Kakku on valloittanut suomalaiset keittiöt jo 50-luvulla, kun säännöstelytaloudesta oltiin päästy eroon ja raaka-aineita oli paremmin saatavilla. Kakusta käytettiin myös nimitystä Radiokakku. Nimityksen oletetaan juontavan juurensa aikoinaan Ruotsissa lähetettyyn radio ohjelmaan, jossa reseptiä jaettiin… Lue koko artikkeli →

Hernerokka on varmasti yksi tunnetuimpia suomalaisia perinneruokiamme, joka on edelleen monissa perheissä suosikkiruokien listalla. Joulun jälkeen, uudenvuoden eineeksi on tullut itsellekin tavaksi keitellä rokkaa, että saadaan joulukinkun luusta hyvät maut talteen liemeen ja loput kinkkulihat hyödynnettyä. Lähestyvään laskiaiseenkin rokka kuuluu… Lue koko artikkeli →

Jamakkapiirakka on nykypäivänä vakiintunut lähinnä karjalaistaustaisen vanhemman sukupolven käyttösanaksi pullapohjaiselle rahkapiirakalle.

Arkuperältään jamakka itsessään näyttelee kuitenkin merkitykseltään suurempaa osaa karjalaisessa ruoka ja leivontakulttuurissa kuin vain edellä mainittu rahkapiirakka.

Jamakalla tarkoitettiin hapatettua ja uunissa kypsytettyä maitoa tai piimää. Sitä syötiin… Lue koko artikkeli →

Kuva: SA-kuva

Entisiin aikoihin oli jouluna tapana syödä paremmin ja runsaammin sekä juopotellakin sopivalla tavalla. Vanha kansa nimittäin uskoi, että joulun herkuttelulla voitiin varmistella tulevan vuoden sadon onnistumista. Uskottiin nimittäin niin, että mitä raskaammin talon isännän pää notkui joulupöydässä, sitä… Lue koko artikkeli →

Kaikki oikeat emäntäihmiset ovat kai sillä tavalla rakennettuja, ettei heidän ole mahdollista olla oikein hyviä tuttavia keskenään puhumatta lopuksi ruoasta. Puheenaihettahan siitä riittää, etenkin meidän aikanamme, jolloin käynnissä on oikea ruokavallankumous ja maan viisaammatkin jo kiistelevät siitä, mitä meidän oikeastaan… Lue koko artikkeli →

Kahvin varsinaisissa kotimaissa ei kahvin kera ole tapana nauttia kahvileipää laisinkaan, vaan juoma siemaillaan virvoitusjuomana päivän aterioiden lomassa tai iltasella. Keski-Euroopassa jo tarjotaan kahvin kera leipää, ainakin pieniä, hienoja leivoksia ja aamukahvin lisäkkeenä voileipääkin. Meidän kotoiset tapamme seuraavat enimmäkseen skandinavialaisia… Lue koko artikkeli →

Pihlajanmarjaa tulisi jokaisen perheenemännän käyttää enemmän hyödykseen. Ennenhän sitä toki käytettiin sekä lääketieteessä että kotiparannuksessa, onhan se yksi terveellisimmistä ja vitamiinirikkaimmista hedelmistämme. Moniin vaivoihin avun tuo 10-12 pihlajanmarjaa päivittäin nautittuna.

Kaikki eivät pihlajanmarjan mausta pidä, se täytyy heti näin alkuun… Lue koko artikkeli →

Tosiaan, omenan käyttö ruokataloudessa onkin hyvin kiitollista: sillä saa ruokalistan helposti vaihtelevaksi ja omenasta saa vähällä vaivalla hauskan näköistä ja vaihtelevaa ruokaa. Kukapa ei tuntisi uunissa paistettuja omenoita, ja niitäkin voi muuntaa kukkaron, tilanteen ja maun mukaan. Yksinkertaisemmin paistetaan ne… Lue koko artikkeli →

Suomen luonnossa kasvaa jopa 50 erilaista marjalajia. Joukossa ovat muiden muassa tutkitusti terveysvaikutteiset puolukat, mustikat, lakat, vadelmat, karpalot ja pihlajanmarjat. Metsissä kypsyy tänä vuonna ennätyssato esimerkiksi superruuaksikin kutsuttua mustikkaa. Marjat kannattaa kerätä nyt talteen talven varalle.

Marjoja on kautta aikojen… Lue koko artikkeli →

Lämpimänä vuodenaikana on pyrittävä keveämpiin ruokiin talviajan raskaiden ruokien vastapainoksi. Pääravintona tulisikin kesäaikaan olla vihannekset, kasvikset ja marjat. Kesällä voi helpommin olla vaikkapa täydellinen vegetariaani, joilla siihen suinkin on halua. Lihaa tulisi jokaisen meistä toki kesäkuukausina nauttia niin säästäen kuin… Lue koko artikkeli →

Kun perheen emäntä kesällä jostakin syystä – perhejuhlien tai vieraiden takia – tahtoo täydentää tarjoamansa aterian jälkiruoalla, valitsee hän mieluimmin kylmän jälkiruoan. Tämän hän tekee jo sen vuoksi, että kesäinen lämpö tekee tällaisen jälkiruoan miellyttäväksi perheenjäsenille ja vieraille, mutta myöskin… Lue koko artikkeli →

Miksipä emme piristäisi arkista aherrusta järjestämällä ystävättärillemme kutsut ja viettäisi iltaa leikkien, ehkä jopa tanssien. Tarjoilulta vieraamme odottanevat jotakin makeaa ja toisaalta ”vankkaa” vatsantäytettä. Järjestäkäämme se siis näin:

Tarjoilu

Kahvia / Teetä

Vehnäleipää

Keksejä

Suuri koristeltu kakku

Ei muuta

Välitarjoilu… Lue koko artikkeli →

Talousopettaja Ragni Tennberg on laatinut, ennen kaikkea kaupunkilaistalouksia silmällä pitäen, esityksen viikon ruokaohjelmaksi sekä antanut tarvittavia ruuanvalmistusohjeita.

Uunissa paistettu kala, peruna- ja omenamuhennos

Kaurakeitto

Peruna- ja omenamuhennos

¾ l perunoita

2 hapanta omenaa

1 dl vettä

½ dl kermaa

1… Lue koko artikkeli →

Sananen kotijuustoista…

Aikaisemmin kun useimmat nykyiset herkut olivat maalaisille tuntemattomia, olivat juustot talonpojan ruokataloudessa arvostuksensa puolesta ensimmäisellä sijalla. Juusto liittyi kaikkeen, mikä oli juhlallista ja palkitsevaa. Arvossa pidetylle sepälle leivottiin erikoinen sepänjuusto, paimenelle palkkioksi kesän juoksuista paimenjuusto, palvelijattarille ja rengeille… Lue koko artikkeli →

Mutta vitamiinipitoinen ruoka tulee kalliiksi talvella, sanotaan. Silloinhan tarvitaan niin paljon tuoreita vihanneksia ja hedelmiä! Mutta eihän esimerkiksi kaali tule kalliiksi. Tuo valkoinen keräkaali on aivan erinomainen, vitamiinipitoinen ravintoaine. Sitä ei pidä yhtään halveksia. Ja se jos mikä on lisäksi… Lue koko artikkeli →

Tätä herkullista maitokakkua on valmistettu vuodesta 1996 lähtien Lottamuseon museokahvilassa Lottakanttiinissa. Tarina kertoo, että resepti on saatu Hännilän kartanon emännältä, joka toimi aktiivisesti Lottajärjestön muonitusjaostossa.

Hännilän kartano sijaitsi rakennuksineen ja laajoine peltoineen Hiitolan kylän kaakkoisosassa lähellä Kirkonkylää Hiitolanjärven rannalla. Hännilän… Lue koko artikkeli →

Putro ja marjakiisseli

Karjalainen ruokatalous on saanut aikojen kuluessa vaikutteita niin idästä kuin lännestäkin. Uuniruokatalous Karjalaan omaksuttiin itä-Euroopasta. Keittiön ehdoton keskipiste oli leivinuuniuuni. Puurot kypsytettiin perinteisesti uunissa. Monin paikoin eli putro tarkoitti jo sananakin uunipuuroa, kun taas keitettyä puuroa kutsuttiin… Lue koko artikkeli →

Runebergin päivästä ja leivoksista…

Johan Ludvig Runebergin perintö elää voimakkaana yhä tänä päivänäkin. Runebergista tuli jo omana aikanaan hyvin nopeasti suomalaisuuden suuri tulkitsija niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Hänen runojaan sävellettiin niiden ilmestymisen jälkeen ja ne levisivät kansan keskuuteen ruotsin -ja… Lue koko artikkeli →