Rättänä tunnetaan paremmin Pohjois-Savon maakunnan ruokaperinteessä. Savolaiselle ei tarvitse avata rättänä -sanan sisältöä, mutta näin eteläsuomalaiselle ihmiselle, ei sana itsessään kerro yhtään mitään, saati jos kyseessä turisti. Olen kokenut valtavan hauskoja kohtaamisia vieraskielisten asiakkaiden kanssa aiheen tiimoilta. Tai sanoisinko että,… Lue koko artikkeli →

Hyvin hoidetusta hyötymansikkamaasta on suuresti iloa ja hyötyä, onhan mansikka tunnetusti erittäin kuitupitoinen ja erinomainen c-vitamiinin lähde. Niinpä ollen mansikat nautittuna ihan sellaisenaan lisäävät tarmoamme ja elinvoimaamme.

Puhumattakaan kaikista niistä ihanista leivonnaisista, joita meillä on mahdollisuus mansikkamaamme antimista loihtia. Maaseudulla… Lue koko artikkeli →

Sain vihdoinkin käsiini aidon, oikean sateenkaarikakun ohjeen. Resepti jota olen reilun kolme vuosikymmentä haikaillut löytyväksi. Onnekseni avasin sanaisen arkkuni, tavatessani sattumoisin kyläkoulun joulujuhlissa äitini pikkuserkun. Tiesin että hän, Tuusulalaisena vanhan sukutilan emäntänä, on kovin kiinnostunut kylämme leivonta ja ruokakulttuurista.

Mainitsin… Lue koko artikkeli →

Kesä tulee kohisten ja kelit lämpenevät vauhdilla. Janoisia matkamiehiä ja naisia vaeltelee Tuusulan kulttuurikohteissa sankoin joukoin. On taas aika ottaa mehusaavit varastoista ja ideoida mainioimmat ja maukkaimmat kesän mehureseptit. Se on antoisa ja mukava tehtävä, vain mielikuvitus on rajana makuparien… Lue koko artikkeli →

Neljännessä polvessa ”kookkerska” eli emäntä. Löysin nimittäin taannoin vahan talomme vintiltä puukirstun, jossa oli mustakantinen isoisoäitini Tilda Hattaran 1907 käsinkirjoittama keittokirja. Vanha, kuten häntä pienenä kutsuin, tuli Tuusulaan 1908. Suoraan vastavalmistuneena nuorena neitona Tampereen talouskoulusta. Isoisoisäni, leski Robert Pekkolan puolisoksi,… Lue koko artikkeli →

Paperimestari Salmisen perhe kokoontuneena kahvipöydän ääreen. Vanhimmat veljekset rouvineen.

Monesti puhutaan sukujen siirtoresepteistä, kun reseptit kulkevat perintönä äideiltä tyttärille ja aina eteenpäin sukupolvelta toiselle. Reseptit muokkaantuvat aikojen saatossa omien makumieltymyksiemme mukaan ja usein niillä valmistetut tuotteet tuovat mieleen lapsuuden maisemat.… Lue koko artikkeli →

Rex-kakku tuo varmasti monelle makumuistoja mieleen. Kakku on valloittanut suomalaiset keittiöt jo 50-luvulla, kun säännöstelytaloudesta oltiin päästy eroon ja raaka-aineita oli paremmin saatavilla. Kakusta käytettiin myös nimitystä Radiokakku. Nimityksen oletetaan juontavan juurensa aikoinaan Ruotsissa lähetettyyn radio ohjelmaan, jossa reseptiä jaettiin… Lue koko artikkeli →

Hernerokka on varmasti yksi tunnetuimpia suomalaisia perinneruokiamme, joka on edelleen monissa perheissä suosikkiruokien listalla. Joulun jälkeen, uudenvuoden eineeksi on tullut itsellekin tavaksi keitellä rokkaa, että saadaan joulukinkun luusta hyvät maut talteen liemeen ja loput kinkkulihat hyödynnettyä. Lähestyvään laskiaiseenkin rokka kuuluu… Lue koko artikkeli →

Jamakkapiirakka on nykypäivänä vakiintunut lähinnä karjalaistaustaisen vanhemman sukupolven käyttösanaksi pullapohjaiselle rahkapiirakalle.

Arkuperältään jamakka itsessään näyttelee kuitenkin merkitykseltään suurempaa osaa karjalaisessa ruoka ja leivontakulttuurissa kuin vain edellä mainittu rahkapiirakka.

Jamakalla tarkoitettiin hapatettua ja uunissa kypsytettyä maitoa tai piimää. Sitä syötiin… Lue koko artikkeli →

Kuva: SA-kuva

Entisiin aikoihin oli jouluna tapana syödä paremmin ja runsaammin sekä juopotellakin sopivalla tavalla. Vanha kansa nimittäin uskoi, että joulun herkuttelulla voitiin varmistella tulevan vuoden sadon onnistumista. Uskottiin nimittäin niin, että mitä raskaammin talon isännän pää notkui joulupöydässä, sitä… Lue koko artikkeli →

Kaikki oikeat emäntäihmiset ovat kai sillä tavalla rakennettuja, ettei heidän ole mahdollista olla oikein hyviä tuttavia keskenään puhumatta lopuksi ruoasta. Puheenaihettahan siitä riittää, etenkin meidän aikanamme, jolloin käynnissä on oikea ruokavallankumous ja maan viisaammatkin jo kiistelevät siitä, mitä meidän oikeastaan… Lue koko artikkeli →

Kahvin varsinaisissa kotimaissa ei kahvin kera ole tapana nauttia kahvileipää laisinkaan, vaan juoma siemaillaan virvoitusjuomana päivän aterioiden lomassa tai iltasella. Keski-Euroopassa jo tarjotaan kahvin kera leipää, ainakin pieniä, hienoja leivoksia ja aamukahvin lisäkkeenä voileipääkin. Meidän kotoiset tapamme seuraavat enimmäkseen skandinavialaisia… Lue koko artikkeli →

Pihlajanmarjaa tulisi jokaisen perheenemännän käyttää enemmän hyödykseen. Ennenhän sitä toki käytettiin sekä lääketieteessä että kotiparannuksessa, onhan se yksi terveellisimmistä ja vitamiinirikkaimmista hedelmistämme. Moniin vaivoihin avun tuo 10-12 pihlajanmarjaa päivittäin nautittuna.

Kaikki eivät pihlajanmarjan mausta pidä, se täytyy heti näin alkuun… Lue koko artikkeli →

Tosiaan, omenan käyttö ruokataloudessa onkin hyvin kiitollista: sillä saa ruokalistan helposti vaihtelevaksi ja omenasta saa vähällä vaivalla hauskan näköistä ja vaihtelevaa ruokaa. Kukapa ei tuntisi uunissa paistettuja omenoita, ja niitäkin voi muuntaa kukkaron, tilanteen ja maun mukaan. Yksinkertaisemmin paistetaan ne… Lue koko artikkeli →

Suomen luonnossa kasvaa jopa 50 erilaista marjalajia. Joukossa ovat muiden muassa tutkitusti terveysvaikutteiset puolukat, mustikat, lakat, vadelmat, karpalot ja pihlajanmarjat. Metsissä kypsyy tänä vuonna ennätyssato esimerkiksi superruuaksikin kutsuttua mustikkaa. Marjat kannattaa kerätä nyt talteen talven varalle.

Marjoja on kautta aikojen… Lue koko artikkeli →

Lämpimänä vuodenaikana on pyrittävä keveämpiin ruokiin talviajan raskaiden ruokien vastapainoksi. Pääravintona tulisikin kesäaikaan olla vihannekset, kasvikset ja marjat. Kesällä voi helpommin olla vaikkapa täydellinen vegetariaani, joilla siihen suinkin on halua. Lihaa tulisi jokaisen meistä toki kesäkuukausina nauttia niin säästäen kuin… Lue koko artikkeli →