Liity blogimme tilaajaksi
Kirjoita sähköpostiosoitteesi niin ilmoitamme sinulle kun julkaisemme uuden artikkelin

Pannumyssy sen olla pitää…

Pannumyssyjen koristelun historia on värikäs. Pannumyssyillä on ollut lukuisia erilaisia koristelutapoja ja -aiheita. Yksi koristelutapa ovat olleet merkkimyssyt, eli esimerkiksi jonkun järjestön tunnusta kantavat myssyt. Lottamuseon kokoelmista löytyy erilaisia lotta-aiheisia pannumyssyjä. Osasta myssyistä on Lottamuseolla tarkemmat tiedot ja joistakin niukemmat.

Viljakkalan Lotta Svärd -paikallisosaston pannumyssy

Lottamuseon kokoelmiin kuuluu valkoinen pehmeästä puuvillakankaasta ommeltu topattu pannumyssy, jonka molemmin puolin on ommeltu applikoimalla sinihopea Lotta Svärd -tunnus heraldisine ruusuineen. Myssyn vuori on sininen.  Myssyyn kuuluu myös valkoinen kangassuojus. Myssy on ollut käytössä Pirkanmaalla sijaitsevan Viljakkalan paikallisosaston lotilla, ja on lahjoittajan mukaan peräisin 1920-30-luvulta. Myssyn lahjoituksen yhteydessä Lottamuseolle luovutettiin myös Viljakkalan lottien samanlaisilla Lotta Svärd -merkeillä kirjailtu valkoinen pöytäliina. Lahjoittajan kertomuksen mukaan sodan ja Lotta Svärd -järjestön lakkauttamisen jälkeen pannumyssyä ja pöytäliinaa pidettiin ensin piilossa.

Muonituslotta-pannumyssy

Tummanruskealla palttookankaalla päällystetty pannumyssy on kuulunut Porin lähellä sijaitsevan Noormarkun paikallisosaston lotille. Noormarkun lottien toiminta alkoi käytännössä jo sisällissodan jälkeen paikallisen suojeluskunnan muonittamisella. He perustivat myös ompeluseuroja varustaakseen suojeluskuntaa välttämättömillä tarpeilla.

Noormarkun paikallisosasto perustettiin virallisesti vuonna 1921, ja siinä toimi yhteensä sen toimintavosina noin 200 naista. Paikallisosastolla oli kyseinen pannumyssy käytössä monissa suurissa muonitustilaisuuksissa. Muonituspaikkoja olivat paikallisen Ahlströmin Osakeyhtiön ruukkialueen rakennukset ja Havulinnan sotasairaalan kanttiini, jota pikkulotat hoitivat. Lisäksi sotamiehille jaettiin herne- ja lihakeittoa sekä kahvia ampumaradoilla.

Pannumyssyn molemmin puolin on ommeltu muonituslotan kuva kahvipannu kädessä. Lotan mekko, esiliina, kahvipannu ja kengät on ommeltu varsipistoin villalangalla. Myssyssä olevien lottien asut ja asento ovat samanlaiset, mutta kasvot ovat eri. Myssyn sisäosa on kellertävä ja sen toiselle sivulle on ommeltu punaisella langalla ruutukuviointi sekä mustia ja harmaita salmiakkimallisia ruutukuvioita.

Muonituslotta-pannumyssy on ollut myöhemmin Noormarkun lottien muonituspäällikönä toimineen Tyyne Lopen omistuksessa. Hän liittyi lottiin 1930-luvulla. Tyyne Lope muistelee lotta-aikaansa Noormarkun joulu -lehdessä:

”Ruoka oli tiukalla ja ruoanlaittajien piti olla tarkkana, että raaka-aineet saatiin riittämään”.

Lope oli myös tehtävissä ilmavalvontatornissa. Lehden haastattelussa hän kertoo myös jännittävämmästä hetkestään ollessaan eräänä yönä vuorossa ilmavalvontatornissa:

”Meidän piti sinä yönä olla vahdissa aamukahteen. Kuitenkin paljon ennen vuoromme päättymistä kuulimme askeleita torniin johtavilta rappusilta ja näimme hahmon tulevan esiin luukusta, jonka kautta torniin pääsee. Pelästyimme hirveästi ja luulimme jo lopun tulevan, mutta sitten mies esittäytyi ja kertoi olevansa seuraavana vahtivuorossa. Hän oli erehtynyt ajasta ja tuli torniin liian aikaisin.”

Myöhemmin ilmavalvontavahtivuorot lopetettiin, koska niille ei enää vaikuttanut olevan tarvetta. Satakunnan Kansa-lehden haastattelussa (21.7.1990) Lope kertoo, että lotille riitti töitä yöhön saakka, ja että heidän piti muun muassa purkaa junavaunuja. Lope purki yhden illan aikana monta kuormaa 13 000 kilon junalastista. Ainoa kerta, kun Lopella jäi lottatehtävä hoitamatta, lihojen vieminen paistettavaksi 700 evakolle, oli kun hän sai tiedon veljensä kaatumisesta. Tuolloin silloinen muonituspäällikkö anto hänen mennä kotiin.

Ruotsin lottien pannumyssy

Suomen lottien innoittamana myös muihin maihin perustettiin aikoinaan vastaavia järjestöjä. Ruotsiin perustettiin vuonna 1924 Lotta Svärd -järjestön sisarjärjestö Sveriges Landstormskvinnor, jonka nimeksi tuli myöhemmin Svenska Lottakåren.

Suomen ja Ruotsin lotat tekivät yhteistyötä monella tapaa. (Ruotsin lotat mm. myivät Ruotsissa suomalaisten lottien Helsingin vuoden 1940 peruttuja olympialaisia varten hankkimia olympialiinoja. Liinoista saaduilla varoilla rakennettiin Tuusulaan Syvärannan rantaan täydellisesti varusteltu lepokoti Ruotsin Maja suomalaisille rintamalotille.) Svenska Lottakåren -järjestö on edelleen toiminnassa.

Vuonna 2016 Lottamuseon edustajien vierailulla Ruotsissa Svenska Lottakåren lahjoitti museolle ruotsalaista lottaa kuvaavan pannumyssyn. Kyseessä on ns. nukkemyssy, eli nukenmuotoinen kahvin tai teen lämmittäjä. Lotalla on käsivarsinauhassa ja päähuivissa tunnus SKL sekä rinnassa Ruotsin lipun väreissä sinikeltainen merkki, jota koristaa kruunu. Lotan mekon helma laskeutuu kauniisti suurelle kaarelle pyöreän pannumyssyn muotoisena. Lotan pää on tehty todennäköisesti paperimassasta. Myssyn historiasta ei valitettavasti ole tarkempia tietoja.

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *