Hieman hunajasta…

Mehiläiset IHunajan historia alkaa jo ajasta ennen nykyaikaisen ihmisen kehitystä. Hunajaa onkin pidetty tärkeänä energian lähteenä ihmiselle jo aikojen alusta asti. Esimerkiksi Egyptissä pyramidien seinämaalauksissa on kuvattu mehiläishoitajia, koska heitä on pidetty korkeassa arvossa.

Suomessa mehiläistarhaus otti ensi askeleitaan 1700-luvulla Turussa. Alkuvaikeuksien jälkeen mehiläistarhaus levisi pikkuhiljaa muualle Suomeen painottuen kuitenkin Länsi-Suomeen, Viipuriin ja Etelä-Pohjanmaalle.

Sota-ajan tuoma sokeripula ja sokerin säännöstely oli mehiläistarhureille vaihtelevaa aikaa. Kun sokeri oli säännösteltyä, hunaja kävi kaupaksi ja siitä pystyi pyytämään korkeaa hintaa. 1920-luvulla säännöstelystä vapaa sokeri saatiin myyntiin sekä sokerin hinta vakiinnutettua 1930-luvun lopulle asti, joten hunajan hinta romahti eikä se käynyt enää niin hyvin kaupaksi.

Mehiläiset IIIHunaja sisältää sokereita, joista merkittävimpinä fruktoosi ja glukoosi, vettä, orgaanisia happoja, mineraaleja, typpiyhdisteitä ja muun muassa entsyymejä. Sokerien osuus hunajan kuivapainosta on 90-95%. Hunajan maku syntyy orgaanisista hapoista, jotka ovat peräisin mehiläisen ruoansulatuksen sivutuotteista.

Hunajaa on käytetty ensisijaisesti ruuanlaitossa tai makeuttajana. Hunajan hyvistä vaikutuksista ihoon ja hiuksiin on kuitenkin tiedetty jo pitkään. Hunajan tiedetään olevan antimikrobista ja sitä on käytettykin haavanhoidossa ja saunassa.

Hunaja II

Hunajan antimikrobisuus perustuu korkean sokeripitoisuuden aiheuttamaan kykyyn sitoa vettä, jolloin mikrobeille potentiaalinen kasvualusta vähenee, sekä glukoosioksidaasientsyymiin, joka hapettaa glukoosin glukonihapoksi ja vetyperoksidiksi, jotka ovat antimikrobisia aineita. Itse hunajalla ei kuitenkaan ole EU:ssa hyväksyttyjä virallisia terveysvaikutuksia, vaikka hunajaa on tutkittu laajasti ympäri maailmaa. Hunajaa käytetään myös nykyaikana erilaisissa haavanhoidollisissa valmisteissa. Myös tavallista hunajaa voi sivellä suoraan haavoihin, palovammoihin tai muihin nirhaumiin rauhoittamaan ihoa.

hunaja VVoit itse kokeilla ja kokea hunajan pehmentävän vaikutuksen saunassa: Levitä saunahunajaa tai syötäväksi tarkoitettua kidehunajaa ihon kuivimpiin kohtiin, koko vartalolle tai esimerkiksi kasvojen alueelle. Anna hunajan pehmentyä saunan lämmössä. Huuhtele hunaja lämpimällä vedellä.

Teksti: Laurean ammattikorkeakoulun estenomiopiskelijat

Lähteet: www.hunaja.net

Trang Nguyen, Ossi Pastinen: Hunajan teknologiaselvitys, TEKNILLINEN KORKEAKOULU Kemian tekniikan osasto Biokemian ja mikrobiologian laboratorio, 6.7.2007 http://www.sisa-savonseutuyhtyma.fi/www/fi/materiaalit_ja_julkaisut/elintarvikekehitys/hunajan-teknologiaselvitys.pdf

http://www.helsinki.fi/kemia/opettaja/aineistot/hyonteistenkemiaa/Hunaja.htm

www.mehilaishoitajat.fi

Kirsi Laine: Hunaja leivän leventää? Taloudellisesti kannattavan mehiläishoidon edellytykset Suomessa 1919-1939, Tampereen yliopisto, 2005, https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/92817/gradu00627.pdf?sequence=1

Carina Tikkanen-Kaukanen, Suomalaisen hunajan antibakteerisuus, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Mikkeli, 2012

http://www2.uef.fi/documents/1758618/0/hunajaesitys+apituotteet.pdf/30e554d9-184c-434c-8fa2-fe525ba0681b

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *