Liity blogimme tilaajaksi

Kirjoita sähköpostiosoitteesi niin ilmoitamme sinulle kun julkaisemme uuden artikkelin

Naiset ja oikeus kesälomaan


Suomalainen kesäloma oli 1920- ja 1930-luvulla lyhyt, ja se vietettiin usein sukulaisten luona maalla, järjestöjen tai yksityisten omistamissa kesäkodeissa, täysihoitoloissa, kansankylpylöissä tai retkeillen ja telttaillen kotimaassa. Lomamatkoille lähdettiin pyörällä, veneellä, junalla tai autolla. Kesämökkeily alkoi yleistyä vasta sotien jälkeen.

Kuva:… Lue koko artikkeli

Jäätee puutarhan antimia hyödyntäen


Kesä on parasta aikaa valmistaa hellepäivien herkkujuomaa. Omasta puutarhasta löytyy vihantaa vaikka ja minkälaista. Ennen vanhaan ja varsin pula-aikana kaikki teeainekset kerättiin luonnosta, koska teetä ei yksinkertaisesti ollut lainkaan. Tämä ei ole huonompi ajatus vaikkemme nykypäivinä pulasta ja puutteesta ruokapuolella… Lue koko artikkeli

Pataleipä – vehnäleipää näppärästi

Asiat monesti lähtevät tarpeesta liikkeelle, kuten tämäkin. Ajatuksen alulle laittajana leivänleivonta tuokioon, toimi rakas siippani. Hän nimittäin iltana muutamana, istuessamme iltapalapöydässä haikaili vanhan Fazerin kestileivän perään. Sitäpä kun ei kuulemma enää mistään löydä ja juuri se tietty leipä oli hänen… Lue koko artikkeli

Kesäkeitto

Kesäkeitto on oikeasti todella hyvää, kun sen taiten valmistaa. Sen olen nyt aikuisiällä huomannut. Lapsena muistan olleeni aivan toista mieltä tämän ruuan maukkaudesta. Asiaan toki vaikuttaa nykyisin se, että teen ihan omaan makuuni mukautuvaa kesäkeittoa, johon tulee punaista maitoa (mieluiten… Lue koko artikkeli

Luonnon antimilla ruokalaskua pienemmäksi


Tarkan markan emännille ja isännille koittaa keväänkorvalla onnen ajat. Luonnon antimia, eli villivihanneksia, hortaa keräämällä saa mainiosti täydennystä ruokaympyrään, ja aivan ilmaiseksi. Vaivannäkö on ainoa kuluerä hortaa hyödynnettäessä.

Keräilyssä huomioitava seikka kuten marjastuksessa ja eritoten sienestyksessä on lajituntemus. Keruussa on… Lue koko artikkeli

Klimppisoppa


Klimppisoppa, kokkarekeitto. Nämä ovat vain muutamia nimiä, mutta rakkaalla lapsellahan niitä on tunnetusti monta.

Klimppisoppa on tiettävästi saapunut jo 1800 luvun loppupuoliskolla ruokakulttuuriimme herraskartanoiden kautta kulkeutuen rahvaan pöytiin monina eri versioina. Talonpojilla ei ollut rahkeita valmistaa klimppisoppaa niin prameista aineksista… Lue koko artikkeli

Maijan käsityömuseo – museosuunnitelmia ja kansanomaisen esineistön keruuta Itä-Karjalasta

Jatkosodan ensimmäisenä syksynä 1941 Suomi oli valloittanut talvisotaa edeltäneen rajan takaa laajan alueen, josta käytettiin käyttää nimitystä Itä-Karjalan sotilashallintoalue. Alue oli tarkoitus liittää osaksi ”Suur-Suomea” ja sen suomensukuinen ”heimokansa” kasvattaa suomalaisiksi. Suomalaisviranomaiset suunnittelivat innolla Itä-Karjalan tulevaisuutta. Myös alueen menneisyys kiinnosti.… Lue koko artikkeli

Marjamämmi


Keittelin iltaselle ruispuolukkapuuroa. Perinteisen mämmin ystävä kun en ole, niin muistin ihanan vanhanajan marjamämmin. Pitkään aikaan en ole koko mämmiasiaa edes ajatellut, liekö ruispuolukkapuuron keittely kirvoittanut muistot mieleeni, kun kumpaisessakin on täsmälleen samat raaka-aineet. Valmistuskaan ei poikkea kuin kypsennyksen osalta.… Lue koko artikkeli

Vohvelikangasliinan ja virkatun pannulapun asema ei horju!

Kuva: Virkattu pannulappu, koulukäsityö 1930- ja 40-lukujen vaihteesta. Lottamuseon kokoelmat

Hilja-Maria pakinapalstalla Kotiliedessä 7/1946 ilmestyi juttu ”Parsivatko poikasi?”, jossa pohdittiin koulukäsitöitä pula-ajan taustaa vasten. Parsiessaan poikiensa sukkia Hilja-Maria mietiskeli, miksi aviomies ja pojat eivät osanneet parsia sukkia tai ommella nappia… Lue koko artikkeli

Ajankohtainen, aurinkoinen appelsiini

Satokausikalenteria katsoessa kerrotaan appelsiinisadon olevan nyt parhaimmillaan ja edullisimmillaan. Näin onkin, asian huomaa astellessaan lähimarkettiin. Appelsiinilaarit pursuilevat yltäkylläisyyttään, toinen toistaan mehukkaammista lajikkeistaan. Kuitenkaan ei tarvitse mennä ajassa sataakaan vuotta taaksepäin, kun näin ei ollut. Ensinnäkin appelsiineja ei juuri ollut, ja… Lue koko artikkeli

Peilailua

Ihminen on ammoisista ajoista ollut kiinnostunut oman kuvansa heijastuksesta. Antiikin tarustossa Narkissos peilasi itseään veden pinnasta. Kuparista ja tinasta valmistettuja metallipeilejä käytettiin Euroopassa yleisesti vielä 1500-luvulla, vaikka 1200-luvulta lähtien pystyttiin valmistamaan peilejä kirkkaasta lasista, jonka päälle valetaan heijastavaa metallia. Venetsia… Lue koko artikkeli

Puhtipatukka


Keväiset hanget innostavat ulkoilemaan ja  retkeilemään luonnossa. Mitä ottaisi välipalaksi että jaksaa? Aivan mainio reissueväs on itsetehty ” puhtipatukka”, joksi kutsun omatekoista energiapatukkaa.

Perusmassaan saa hyvin hukutettua aamupuuron tähteet, itseasiassa mikä tahansa puuro sopii käytettäväksi. Henkilökohtaisesti suosin rikotuista ohrasuurimoista… Lue koko artikkeli

Punaisen tähden tähtisisaret – eläinlääkintälottien edelläkävijät

Kuva: Eläinlääkintälotan kankainen koulutusmerkki. Lottamuseon kokoelmat.

Punainen tähti (ransk. L´Etoile rouge, per. 1914) oli Punaisen ristin kaltainen kansainvälinen
järjestö. Se varusti ensimmäisen maailmansodan aikana hevoshoitoambulansseja ja koulutti
vapaaehtoisia sodanaikaisen eläinlääkinnän avuksi. Järjestön kotipaikka oli Geneve. Toimintaan osallistujat
olivat etupäässä naisia,… Lue koko artikkeli

Ohracookie

Valmistamme Lottakanttiinin keittiössä päivittäin hitaasti haudutettua vanhanaikaista, rikotuista ohrasuurimoista valmistettua uuniohrapuuroa. Ja koskaanhan ei voi tietää kuinka paljon sitä loppujen lopuksi aamuisin menee kaupaksi, joten mitä ihmettä voisi tehdä tähdepuurosta. Lue koko artikkeli

Lääkintälottia sorsajahdissa


Lääkintälottien tehtäviä rauhan ja sodan aikana esitellään maaliskuussa 2019 avautuvassa Lottamuseon näyttelyssä ”Harmaat sisaret – lääkintälottien tarina”. Joskus yksittäinen esinekin voi toimia kurkistusaukkona lääkintälottien työtehtäviin ja työoloihin. Lottamuseon kokoelmista löytyy kanneton ja kellastunut ”Lottatyttö komennuksella”-kirja. Tuomi Elmgren-Heinosen kirjoittama lottaromaani ilmestyi… Lue koko artikkeli

Silakkalaatikko ennen ja nyt

Silakkalaatikkoa sotaväessä on kutsuttu ihan syystä piikkilankaesteeksi. Laatikkoon tuolloin nimittäin käytettiin suolasilakka liotettuna, siis kokonaisena. Pitkällä kypsennysajalla silakan ruodot (kalan luut) saatiin pehmeiksi, mutta olihan niissä silti pureksittavaa. Parempaan versioon silakat perattiin fileiksi, kuten nykyisin suositaan.

Onhan se minunkin mielestäni… Lue koko artikkeli